lauantai 29. lokakuuta 2011

Lohikäärmeiden teko

Tässä nyt tämä aikaisemmin lupaamani ohje lohikäärmeiden tekoon!

Olen tehnyt lohikäärmeitä pääasiassa taikataikinasta, mutta myös kipsistä. Tässä on ohjeet lohikäärmeen tekoon molemmista materiaaleista. Tällaiset loharit ovat lopputuloksena:
Taikataikinasta tehty lohikäärme

Kipsistä tehty lohikäärme

Luuranko

Kaikki alkaa minulla suunnittelusta lohikäärmeen asennosta. Kun olen päättänyt miten lohari seisoo (tai makaa, istuu, on liikkeessä), teen rautalangasta luurangon. Tähän tarvitaan melko ohutta rautalankaa (0,7 mm) ja ainakin yhdet pihdit.

Sitten aloitetaan rangan teko. Siipiä varten täytyy jättää "siipiluu", josta olenkin aina aloittanut. Siitä väännetään rautalanka seläksi, hännäksi, jaloiksi, kaulaksi, pääksi, toisen puolen jaloiksi ja lopulta toisen puolen siipiluuksi. Rautalankaa ei kannata katkaista ennen kuin koko luuranko on kasassa, koska kahden langan liitoskohta voi olla vaikeaa saada tukevaksi.

Taikataikina on melko löysää, joten luuranko kannattaa tehdä aikalailla juuri sen kokoiseksi kuin lohikäärmeen haluaa. Maata vasten olevia osia voi vähän nipistää luurangossa, kuten tässä on tehty jaloille ja hännälle.
Taikataikinasta tehtävän lohikäärmeen luuranko

Lihaa luiden ympärille

Kuten sanottua, lohkun kehon voi tehdä taikataikinasta tai kipsistä. Taikataikinahan koostuu suolasta ja vehnäjauhosta, joita laitetaan yhtä paljon. Sekaan lisätään varovasti vettä ja vaivataan kädellä kuin pullataikinaa, kunnes taikina on muotoiltavaa.

Kun taikina on tehty, aletaan lisäämään sitä luurangon ympärille.

Tämä on ehkä hankalin vaihe, koska jokaisella voimalla on vastavoima. Tämä tarkoittaa sitä, että kun yrittää vaikkapa painaa silmäkuoppaa peukalolla ja pitää lohkun pään toiselta puolen etusormella kiinni, tulee pään molemmille puolille kuoppa. Huolellisella ja rauhallisella työllä lohikäärmeestä saa kuitenkin juuri sellaisen kuin haluaa. Työskentelyssä kannattaa välillä kastaa sormia veteen, jolloin taikinan saa tottelemaan helpommin. Vedellä voi myös siloitella taikinan pintaa.

Lohikäärmeen siivet jätetään vielä tässä vaiheessa pelkiksi luiksi. Koko muu lohikäärme on kuitenkin tehtävä juuri sellaiseksi kuin sen haluaa, koska tämän muotoilun jälkeen kehon muotoihin ei voi enää vaikuttaa. Lohikäärme laitetaan 50-asteiseen uuniin kuivumaan yön yli. Taikataikinalle ei uunissa tapahdu juuri mitään kuivumisen lisäksi, joten ei voi olettaa, että vaikka jokin kolonen turpoaisi umpeen kuivumisen aikana. Niin ei tule käymään.

 Siivet

Kun lohikäärme on kuivunut, lisätään siivet. Olen leikannut siipinahan tukevasta hyttysverkosta. En ole piirtänyt verkkoon mitään ääriviivaa, vaan leikannut vain suoraan. Verkko kannattaa taittaa kaksinkerroin, jos haluaa siivistä symmetriset.

Siipinahka liitetään siipiluuhun pujottelemalla rautalanka hyttysverkon reikien lävitse. Kun rautalanka on pujoteltu verkkoon, voi rautalankaa vääntää niin, että saa siiven haluamaansa asentoon.
 


Siivet pitää vielä päällystää kipsillä, että ne voi maalata.

Kipsilohikäärme

Kuten sanoin, lohikäärmeen voi tehdä myös kipsistä taikataikinan sijaan. Luuranko tehdään kuten olen jo kertonut. Kipsilohkun luuranko kannattaa vielä päällystää foliolla pulleutta saadakseen, koska muuten kipsiä joutuu laittamaan hurjan monta kerrosta.

Kipsiä saa rullattuna harsona askartelukaupoista. Kannattaa leikata valmiiksi kipsistä parin senttimetrin paksuisia suikaleita, jotka on sitten helppo asetella lohikäärmeen ympärille. Siipiä varten kannattaa leikata pari leveämpääkin kaistaletta, että saa peitettyä lähes koko siiven yhdellä kaistaleella.


Kipsisuikale kastetaan veteen, jolloin se pehmenee täysin ja välittömästi. Märkä kipsi kääritään lohikäärmeen ympärille. Kipsiä voi vähän levittää märillä sormilla, jos harsoon tuntuu jäävän kipsittömiä kohtia.

 
Maalaus

Kun lohikäärme on kuivunut, alkaa mielestäni kivoin vaihe: maalaus. Minulla on akryyliväreinä päävärit, musta ja valkoinen. Näitä sekoittamalla olen ainakin toistaiseksi saanut kaikki haluamani sävyt. Lisäksi minulla on kulta- ja hopeakimallemaalia, joilla voi välillä vähän hienostella.


Kun pohjaväri on kuivunut yön yli, voi maalata lohikäärmeen yksityiskohdat ja kasvot.

Ja sitten vain suunnittelemaan uutta lohikäärmettä, että pääsee taas vääntämään, muotoilemaan ja maalaamaan!

tiistai 25. lokakuuta 2011

Joulukortti-ideoita

Näin pimeänä aikana odotan kovasti joulua. Niinpä olikin hauskaa etsiä kauniita joulukortteja, josta voi ottaa ideoita omiinkin korttehin.

Tahtoisin joulukortteihin jotain kolmiulotteisuutta. Tässä on yksi ihana kortti, josta voisin ottaa mallia:
Kuva täältä.

Tämä kortti ei ole kolmiulotteinen, mutta se on yksinkertaisuudessaan kaunis. Kortin etupuoli on vain kaksi kolmasosaa sisäpuolesta, jolloin kuusen toinen puoli jää lepäämään kortin sisäpuolta vasten.
Kuva täältä.

Tämä kortti on erittäin tyylikäs. Pääsisin lisäksi hankkimaan uusia leimasimia. Nyt minulla on hauska setti metsäneläimiä lapsineen, mutta niiden tyyli ei sovi aivan joka korttiin. Ja lisäksi käytin niitä viime vuoden joulukorteissa. Tästä kortista luulin ensin, että heijastus on luotu taittamalla paperi kahtia, mutta linkin osoittaman blogikirjoituksen aikaisemmassa kirjoituksessa on videotutoriaali kortin tekoon. Ylimmäinen kuva on leimattu normaalisti paperille, kun taas alempi kuva on leimattu ensin kalvolle, jonka jälkeen kalvo on painettu korttia vasten. Näin saa peilikuvan, eikä mustekaan tartu yhtä hyvin kuin suoraan leimasimesta, jolloin alempi leimaus näyttää heijastukselta.
Kuva täältä.



Tästä kortista en pidä kokonaisuutena, mutta siinä on hauskoja yksityiskohtia: ala- ja yläreunan erilainen taustapaperi, päällimmäisen paperin alta tulevat nauhat sekä reunojen havut.
Kuva täältä.

Tässä kortissa on hauska vastakohta vauhdikkaan taustan ja rauhallisen kehyksen välillä. Lisäksi kehyksen kulmiin voisi käyttää haaraniittejä, joita olen ihastellut askartelukaupassa.
Kuva täältä.

Tämä on hieman liian kultainen, mutta mielestäni kortissa on yhdistelty hienosti erilaisia papereita. Rusetilla kiinnitetty pikkukortti sisältänee tervehdyksen - hauska yksityiskohta tämäkin.
Kuva täältä.

Ja tähän mennessä sormiani jo syyhyttää päästä tekemään kortteja!

perjantai 21. lokakuuta 2011

Hopealehtiä

Jatkoin isänpäiväkortteja hopeasprayn kanssa. Asetin kuivatut lehdet sopivasti korttipohjalle ja sprayasin päälle. En tajunnutkaan, että siinä tulee mukava sivutuote: hopeoidut lehdet.

Isänpäiväkortit ovat vielä kesken, mutta näitä lehtiä voisi käyttää johonkin muuhun korttiin.


Vietin laatuaikaa itseni kanssa Askartelupuoti Piassa ja Tiimarissa. Piasta löysin ihania kuviopapereita ja tutkin vielä useampia ihania papereita joulukortit mielessä. Sain paljon hyviä ideoita, joihin pitää käydä hakemassa tarvikkeet myöhemmin. Lisäksi ostin vähän nauhoja, saa nähdä jos niitä käyttäisi isänpäiväkorteissa. Tiimarista kävin hakemassa hopeasprayn. Samalla huomasin lumi- ja jääsprayt. Niitä pitää ehdottomasti kokeilla! Mutta nekin sitten, kun joulukorttien teko lähenee.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Ruskalehtiä

Keräsin ulkoa pudonneita lehtiä ja laitoin sanomalehden väliin painon alle kuivumaan. Ajattelin sprayata lehtien varjot isänpäiväkortteihin. Jotain nättiä paperia alle, lehti päälle, hopeasprayta koko paperin mitalta ja sitten lehti pois. Saa nähdä mitä tulee. Ja toivottavasti kortin saajat eivät näe tätä postausta (:

Keräsin myös nätinvärisiä lehtiä, joita voisi käyttää sellaisenaan johonkin korttiin. Ehkä ne jäävät talvea varten, silloin kun on vähän hankalampaa löytää lehtiä.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Usva-lohikäärme

Miksi sunnuntai-aamuna herää itsekseen jo puoli yhdeksän, kun saisi kerrankin nukkua? Eikä minulle tietenkään tullut kirjaa mukaan, kun lähdin käymään kotonakotona. Onneksi koneelta löytyy kuvia aikoja sitten tehdyistä lohikäärmeistä, joten voin esitellä teille niistä ensimmäisen: Usvan.

Mielestäni Usva on edelleen hienoin lohikäärmeeni, vaikka onkin ensimmäinen kappale. Aluksi meinasin tehdä siivet niin, että niiden alapuoli osuisi maahan Usvan edessä. Näin lohikäärme pysyisi pystyssä. Päätin kuitenkin tasapainottaa lohikäärmeen hännän avulla ja lopputulos on luultavasti hienompi kuin jos siivet olisivat koskeneet maahan.

Usvan vatsapanssarin olen ensin maalannut valkoiseksi ja kuivumisen jälkeen maalannut päälle hopeahilemaalilla. Tässä kuvassa se ei vain näytä aivan yhtä hienolta kuin se oikeasti on.

"Usva on laumanjohtaja. Hän on ystävällinen, mutta tunkeilijat tämä uroslohikäärme pitää vihaisesti pois lauman lähettyviltä. Joskus Usva jopa leikkii pienten lohikäärmeen poikasten kanssa, mutta se on melko harvinaista. Mieluummin hän katselee laumaansa makuultaan. Kun lauma lähtee metsästämään lihaa, Usva on muiden mukana ja tekee osansa kuten kuka tahansa muu lauman jäsen."

torstai 6. lokakuuta 2011

Kissakortti

Jälleen oli aika muistaa ystävää onnittelukortilla.


Kissa on leikattu oikeasta postikortista. Aloitin hahmottelun kulmapaloista (oikea ylä- ja vasen alakulma). Sitten leikkasin taas kukkakedoksi kuvioiden mukaan vaaleamman sinistä paperia. Vasemman yläkulman täyttäminen tuotti hieman päänvaivaa, mutta kun hoksasin tuon paksun harson kaltaisen paperin, jossa on hopeakimalteella kiehkuroita ja kukkia, valinta oli selvä. Minusta se sopii aika hauskasti tuonne.

Tekstin kirjoitin kortin takapuolelle. Mietin, että olisin repinyt valkoisesta kopiopaperista pienen suorakulmion alareunaan ja kirjoittanut onnittelun siihen, mutta sitten iski pieni laiskuus. Enkä tiedä olisiko kortti kestänyt enää yhtään ylimääräistä elementtiä tälle kuvapuolelle.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Koristellut kukkaruukut

Kesälomalla kävin hakemassa äidiltä rönsyliljan rönsyjä, kun onnistuin vihdoin tappamaan edellisen kasvini. Se ei tietenkään ollut tavoitteena, olen vain tosi huono kastelemaan kasveja. Jotkut kuolevat kuivuuteen, osa taas liikaan kasteluun. Ihmeköynnökseeni tuli pieniä ötököitä, joten heitin sen parvekkeelle heinäkuun paahtavaan kuumuuteen enkä kastellut viikkoon. Ötökät kyllä kuolivat, mutta niin kuoli kasvikin. Leikkasin oksat lyhyeksi ja maltoin viikon odottaa, jos se alkaisi uudestaan kasvamaan. Ehkä olisi pitänyt odottaa kauemmin...

Mutta takaisin rönsyliljoihin, jotka ovat edelleen elossa! Koristelin ruukutkin. Etummaiseen liimasin leveää nauhaa ja pistin sen rusetille. Kahdessa takimmaisessa on kapeampaa sinistä nauhaa, joista toiseen liimasin vaaleita paljetteja ja toiseen vielä kapeamman vaalean nauhan. Taisin käyttää Erikeeperiä nauhojen liimaamisessa ruukkuihin... Varmaksi en enää muista.

Salaojitin ruukut, istutin kasvit ja laitoin vielä päälle koristekiviä, jottei ruma multa näy. Nyt on jälleen nättiä vihreää katseltavaa kukkatasolla!